uutiset

Miksi Suomi ei haluaisi digitalisoitua?

13 October, 2017 uutiset

Pienistä puroista muodostuvat kasvavat tulot, mutta entä jos ne pienet purot toistuvat kustannuksissa muodostaen pitkässä juoksussa suurenkin kustannuserän? Monikin yritys on todennut tehostamisen tarpeen ja varsinkin yrityksen kasvaessa alkaa pienikin huolimattomuus tai tehottomuus kostautua yrityksen rahapussissa. Logistiikan digitalisointi on Suomessa noin 15 vuotta läntistä naapurimaata jäljessä. Miksi me emme sitten Suomessa koe logistiikan maailmassa asiaa tarpeeksi suurena asiana? Tuskin yhdeltäkään on jäänyt huomaamatta, että Ruotsissa tai muualla Euroopassa verkkokaupat ovat lyöneet paremmin läpi jo ihan tavaran toimituksen helppouden myötä. Siitä ei valitettavasti ole montakaan vuotta, kun Suomessa kuljetustilauksen pystyi tekemään vielä ruutupaperille kuulakärkikynällä.

Verkkopankkien ja mobiilimaksamisen ratkaisut ovat jo vuosia olleet korkealuokkaisia Suomessa. Logistiikan puolella silti useampi yritys painii monenlaisten kysymysten parissa. Toiminta ei ole läpinäkyvää eikä logistiikkaa tavaran tai rahan liikkumisen puolesta voi seurata kunnolla, tai logistiikka vie turhan paljon työtunteja. Mikä sitten on usein esteenä? Monesti tuntuu, että yritysten pääjärjestelmät päivitetään ja silloin ei tehdä mitään muutoksia mihinkään muuhun ennen sitä suurta päivää, kun uusi järjestelmä otetaan käyttöön. Tässä vain saattaa vierähtää paljonkin aikaa. Muutospelko on myös yksi este, ehkäpä myöskin pelko oman työpaikan puolesta. Parhaimpia esimerkkejä tehokkuuden saavuttamisessa on yritys, joka logistiikan sähköistämisen myötä säästi 16 työtuntia päivässä, eli kahden työntekijän työajan. Tämä aika käytettiinkin yrityksen oman liiketoiminnan kehittämiseen manuaalisten kuljetustilausten naputtelun ja hallinnoinnin sijaan. Aika hyvä juttu, eikö vain?

Mistä sitten voisi aloittaa? Osallistuimme viime viikolla Supply Chain 600 minutes-tapahtumaan Helsingissä, jossa pidimme Hosted table-puheenvuoron logistiikan kustannustehokkuudesta. Olimme otsikoineet puheenvuoron ”Tilaus-toimitusketjun parantaminen ja läpinäkyvyys” ja tavoitteenamme oli tuoda esille kustannussäästöjä logistiikan puolella. Logistiikan digitalisoinnilla voidaan saavuttaa useampia tavoitteita. Monesti kyseessä on tehokkuus eli ajan tai rahan säästäminen. Puheenvuorossa tuotiin esille kolme konkreettista esimerkkiä kertoen mitä logistiikan digitalisoinnilla voidaan saavuttaa.

1) Kustannustehokkuus: Kuljetustilaukset voidaan integraation avulla automatisoida, jolloin kaikille kuljetusliikkeille voidaan toimittaa automaattisesti kuljetustilausten tiedot.
Tärkeimpänä kustannustehokkuutta varten ovat yksi kanava-kaikki kuljetusliikkeet, yhtenäinen kuljetusten tilausprosessi kuljetusliikkeestä riippumatta (työajan säästö), integroitavuus ERP:n/WMS:n/verkkokaupan kanssa (nopeus, virheiden väheneminen) IT-resurssien vapautuminen (vs. suorat integraatiot kuljetusliikkeisiin, kustannussäästö), toteutuneiden kuljetushintojen raportointi (kustannussäästö), kuljetushintojen vertailu (kustannussäästö).

2) Läpinäkyvyys: Logistiikan digitalisoinnin myötä tiedon jakaminen ja hallinnointi on huomattavasti helpompaa ERP:stä tai pääjärjestelmästä toimitetuista tiedoista alkaen aina toimitettuun kuljetukseen asti mukaan lukien mahdolliset palautukset.
Tärkeimpänä muokattava hallinnointi eli pääkäyttäjä ja alakäyttäjät (joille voi jakaa tietoa ja oikeuksia tarpeen mukaan), lähetysten seurattavuus ja helppo etsiminen (track&trace), saapuvien lähetysten hallinta ja ennakkoilmoitukset vastaanottajalle.

3) Raportointi: Logistiikka on tärkeä osa tilaus- ja toimitusketjua sekä yrityksen liiketoimintaa. Logistiikan raportointi on helpompaa digitalisoinnin myötä.
Tärkeintä raportointia varten on se, että kaikki kuljetukset ovat samassa alustassa. Raportointi kattaa kaikki kuljetukset, joita on helppo seurata. Järjestelmästä näkee käytetyt kuljetusliikkeet, -palvelut, toimintavarmuuden sekä hinnat.

Pitäsikö uskaltautua digimaailmaan? Ehdottomasti.